Laiskimus

Vanha kansa sanoo, että laiska töitänsä luettelee. Pitänee paikkansa ainakin jossain määrin. Toisaalta, mitä väärää siinä on, jos kertailee tekemisiään omaksi ilokseen ja toisten kiusaksi. Ei siinäkään tietenkään ole mitään väärää, jos niin ei tee ja antaa ihmisten pitää laiskana.

Minulle on sanottu, että aamupäivällä makailen sängyllä, syljeksin kattoon ja iltapäivällä väistelen räkämällejä, etteivät ne tipu päälleni. Saahan sitä leukojaan louskuttaa, ei tunnu missään.

Kesän ja syksyn aikana tuli kerättyä melko paljon marjoja ja sieniä. Niitä olikin tarjolla runsaasti. Keräsin vattuja kymmeniä litroja, mustikoita monta sankollista, puolukoita reilusti yli oman tarpeen, karpaloita ainakin 50 litraa.

Entäs sitten sieniä? Kanttarellimäärän laskemisen lopetin kymmeneen sankolliseen. Rouskuja on nyt suolattunakin useita sankollisia. Tatit meinasi unohtua mainita. Toki niitäkin on kuivattuna muutamia pieniä purkillisia. 

Vielä kun tuohon lisätään kalat, puutarhan marjat ja omenat, niin kylläpä on hyvä vastaanottaa talvi ja kevät ennenkuin saadaan uutta satoa.

Äkkinäinen voisi luulla, että huushollissa syötetään komppaniallista korpisotureita. Tutut tietävät, että taloa asuttaa äitee yksinään ja minä apulaiskana silloin, kun en ole jossain muualla.

Nyt kuitenkin täytyy huomauttaa, että käytössä on enää vain yksi pakastin. Ennen oli kolme! Siis siihen aikaan, jolloin isäntä asui kotona ja lapsenlapset saivat käydä kylässä.

Nyt tuli vähän elvisteltyä keräämilläni luonnontuotteilla, vaikka eipä liene haittaa, vaikka nykyihmisiä muistuttaa, että metsistä löytyy puhdasta, terveellistä ja ennen kaikkea ilmaista ruokaa. Toki rikkaat voi ostaa tarvitsemansa tuotteet torilta tai tuttavilta tai heidän tuttaviltaan. Olenhan minäkin tienannut vähän rahaa, mutta ne ovat menneet auton korjauksiin, kun metsäteitä rytyyttäessä on tullut pientä vikaa sinnetänne

Sisätiloissa tapahtuvista tekemisistäni tärkeinpiä ovat lukeminen ja kirjoittaminen. Luen paljon asiapitoista tekstiä ja yritän ymmärtää lukemaani. Ymmärrys on eniten koetuksella lääketiedettä käsittelevillä lontoonkielisillä sivustoilla silloin, kun asiat menee molekyylitasolle.  Lukioaikaisen approbaturin englannilla ei pitäisi tietää kovin paljoa enempää kuin 'hau aa juu'. Onhan kielitaitoni saattanut hieman parantua niistä ajoista tai sitten ei.

Lääketieteelliset kiinnostukseni aiheet käsittelevät enimmäkseen neurologiaa. Trige, hortsikka, migu.Tuo ensiksi mainitsemani kolmoishermosärky on teoriassakin ehkä aika hyvin hallussani. Tietysti pitääkin olla, koska olen tutustunut siihen sekä omakohtaisesti että kirjallisuuden kautta jo 17 vuoden ajan. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky on aivan hirvittävä sairaus. Migreeniä olen opiskellut vasta lyhyen aikaa, enkä tiedä siitä paljon mitään, koska nykyisin päähäni ei tartu mitään. Siitä huolimatta alan valtakunnallinen järjestö halusi minut hallitukseensa ja jopa varapuheenjohtajaksi. Onnea vaan puulaakille hyvästä valinnasta.

En ole ehkä monillekaan kertonut, että luen myös lakia. Tosin vain omaksi ilokseni ja joidenkin harmiksi. Eihän toki itseopiskeluni vastaa Harvardin tasoa, enkä sitten joskus valmistukaan kuin valetuomariksi. 

Viimeksi eilen tavasin rikos- ja prosessioikeutta ja sieltä erityisesti esitutkintalakia.
Tiesittekö muuten, että sen mukaan asianomistajan eli rikosilmoituksen tehneen henkilön ei sovi valehdella esitutkinnassa tai seurauksena voi olla kaksi vuotta vankeutta? Epäilty voi valehdella niin paljon kuin haluaa. Poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää, jos epäilee rikosta. Jos rikosta ei ole tapahtunut, epäiltynä ollutta ei saa sanoa syylliseksi. Jos niin tekee, se on rikos, samoin kuin se, että tekee perättömän ilmiannon eli rikosilmoituksen, jota kutsutaan nykyisin kunnianloukkaukseksi.

Pari viikkoa sitten tutustuin Eduskunnan Oikeusasiamieheen. En valitettavasti henkilökohtaisesti, vaan hänen toimivaltaansa lakipykälien perusteella. Tosin tiesin ne aika tarkkaan entuudestaan, sillä olen tehnyt viime vuosien aikana kanteluita lähemmäs parikymmentä kappaletta.

Nyt asiani on sellainen, että ratkaisun jälkeen tulee aivan varmasti älämölöä. Kiteellä ainakin. Tulilinjalla on virkavastuulla toimivia virkamiehiä. Jos kansalainen kysyy, virkamiehen on noudatettava hyvää hallintoa ja vastattava. Minä sain kirjalliseen kahdeksan sivun mittaiseen kysymykseeni vastauksen neljän kuukauden päästä. Puoli sivua tekstiä, jossa todettiin, että asiat on pyritty hoitamaan oikein. Ei riitä minulle! 
Harmi vain, että virkamiehillä menee paljon työaikaa vastaustensa antamiseen ja itsensä puhtaaksipesemiseen. 

Tiedän, että se Arkadianmäen apinatarhan nimittämä mulkero vastaa, että soosoo, ei saa tuolleen tehdä. Sitä kutsutaan hallinnolliseksi ohjaamiseksi.

Rakentaminen ja nakertaminen on ollut hauskinta, mitä olen tässä syksyn aikana tehnyt. Paneelien maalausta, sirkkelöintiä, höyläystä ja viilaamista. Valmista tuli nopeaan tahtiin. Ensi talvena ei enää lumi tuiskua kuistille, eikä hirret lahoa.

Olen viihdyttänyt itseäni leikkimällä omenapuun kanssa. Niin oli kovaa, että veri lensi. Tylsä puukko ja taidot hukassa, mutta hienon naulakkohäkkyrän sain lopulta ajoiksi.

Tässäpä oli lueteltuna tärkeimpiä hommeleitani viimeisen parin kuukauden ajalta. Nyt on takki aikalailla tyhjä. Kaivaudun ehkä jo piankin talviunille ja herään sitten keväthangille yhdessä muiden mörköjen kanssa. Sii juu leitö leidiis änd pleipois sekä bitsiis änd witsiis.