torstai 9. helmikuuta 2017

Onks lääkärii näkyny?

Kiitos röntgenhoitajille!

Eräänä päivänä jouduin käymään erään terveyskeskuksen päivystyksessä. Olin avustajan ominaisuudessa, joten kerkesin tekemään erinäisiä havaintoja.
Ensiksi kävimme röntgenissä, jossa potilaasta huolehti erittäin avuliaat ja ystävälliset röntgenhoitajat. Vaikka toimenpide oli hankalasti toteutettavissa, se onnistui oikein hyvin.

Tein kuitenkin havainnon, että röntgeniin ei ollut odottamassa yhtään asiakasta. Ei tietenkään, koska lääkärit eivät lähetä ihmisiä röntgeniin. Syynkin siihen arvaan. Ei ole lääkäreitä, jotka ottaisivat sairaita vastaan ja kirjoittaisivat kuvauslähetteitä.
Arvelen, että monta tarpeellista kuvausta jää ottamatta, josta seuraa ehkä monta tarpeetonta kuolemaa. Kuolleet eivät tee muistutuksia, eivätkä myöskään heidän surunmurtamat omaisensa. Toki sairastavainen kansalainen olisi voinut kuolla, vaikka kuvat olisi otettukin. Syy siihen olisi saattanut olla vaikkapa se, että ei olisi ollut lääkäreitä, jotka olisivat katsoneet niitä kuvia ja tarvittaessa lähettäneet hänet erikoissairaanhoitoon erikoishoitoa saamaan.
Ruuhkien syy
Minkäänlaista hoitoketjua ei pääse muodostumaan, jos oireinen yksilö ei saa yhteyttä puhelimella terveyskeskukseen, että voisi selittää oireensa vastaanottoyksilölle. Nykyisin ei ymmärtääkseni anneta aikoja tiskiltä, vaan on mentävä kammarin ulkopuolelle soittamaan ja puhelujonon jatkoksi.
Röntgenistä matkamme jatkui päivystysaulaan. Kaikki tuolit olivat täynnä sairaita odottamassa lääkärille pääsemistä. Mielessä pyörähti ajatus, että tässä saattaa mennä koko päivä. Minun potilaani oli pyörätuolissa ja oli hyvin levoton, koska oli pahasti kipeä. Ilmoittautuessa kysyin, olisiko hänen mahdollista päästä sänkyyn.
Kaikki sänkypaikat olivat täynnä, mutta luvattiin, että hän pääsee sänkyyn, kun seuraava paikka vapautuu. Hoitajat miettivät ensin vaihtoehtoa, että jos jostain talon kammareista löytyisi sänky, niin hänet voitaisi laittaa pesuhuoneeseen tai käytävälle. 
Olin aika ihmeissäni. Sairaalassa ei ole sänkyjä! Onko pesuhuone sopiva 'säilytyspaikka' levottomalle sairaalle, kun hän odottelee lääkärille pääsemistä mahdollisesti tuntikausia?

Päästiin kuitenkin nopeasti tarkkailuhuoneeseen. Kiitos siitä!
Verhon takana oli vanhus sydänoireidensa vuoksi. Oman arvionsa mukaan hän sai siihen lääkettä vasta kolmen tunnin odottelun jälkeen. Odottavan aika on pitkä varsinkin silloin, kun ikää on 95 vuotta ja sydän pamppailee miten sattuu. Saattoi siinä papparaisella käydä mielessä, että jatkosodan taistelusta Tali-Ihantalassa selvisi helpommin hengissä kuin tässä puulaakissa.

Eräässä potilaskarsinassa verhojen sisällä oli kaksi sänkyä ihan kiinni toisissaan. Yksityisyys ei liene ollut kovinkaan kummoisella tasolla. Toinen oletti olevansa Raakkelin talossa omassa huoneessaan ja jutteli ilmeisen normaaliin tapaansa asioista, mitä sattui muistamaan just sillä hetkellä.

Lääkäri tuli minun potilaani luo jo tunnin kuluttua. Kiitos siitä! Hän kertoi diagnoosin kuvien perusteella ja saimme lähteä pois. 
Käytävälle tullessamme huomasin, että joka paikka oli edelleenkin ihan täynnä sairaita. Muutama naama oli vaihtunut. Käytävällä oli potilas sängyssä. Vauva huusi äitinsä sylissä. Vanha mummeli istui nuokkuen pyörätuolissa tippaletku kämmenessään. Joku pärskyi ja köhi. Joku näytti kuumeiselta, kun naama hehkui punaisena. 
Taksia odotellessamme joku ihan vieras nainen tuli luokseni. Juteltiin ensin säästä. Sitten hän alkoi avautumaan. Hänen poikansa oli tehnyt itsemurhan pari päivää aiemmin. Yritin lohduttaa parhaani mukaan. Hän kertoi odottaneensa lääkärille pääsemistä jo pari tuntia. Minusta se oli väärin. Yskäiset joutavat odottelemaan, mutta tämän äidin hätä ja ahdistus oli niin valtavaa, että hänet olisi pitänyt huomioida paremmin. Onneksi ei sentään oltu laitettu pesuhuoneeseen odottelemaan. Karu meininki joka tapauksessa.

Saattoi olla, että ne, jotka olivat tulleet viimeisinä odottamaan, joutuivat odottamaan iltaan asti. Tai tarkemmin ajateltuna kellon lyödessä 16 ovet sulkeutuvat. Ehkä jono laitetaan silloin poikki ja loput menemään Tikkamäelle. En tiedä, kun en ole tarvinnut käyttää talon palveluja.
Olin kuulevinani tarkkailussa ollessani, että päivystämään olisi voinut tulla ”ylimääräinen” lääkäri, mutta hänelle ei ollut vastaanottohuonetta. Hienoo! Kohtalaisen uusi rakennus on hiton suuri lopotti, jossa on pikaisen arvioni mukaan tsiljoona huonetta, mutta sieltä ei löydy yhtä sellaista huonetta, jossa lääkäri olisi voinut pitää vastaanottoa ja lyhentää jonoa.

Päivystysaulassa katseeni kiinnittyi siihen, että huone oli suoraan leveiden ulko-ovien edessä. Aina kun ovet avautuivat, sisälle hönkäisi iso satsi ulkoilmaa. Talvisaikaan se oli tietenkin jäätävän kylmää, ei sitä eteisen tuulikaappi kerennyt lämmittämään. Mahtaa odottaessa tulla vilu esim. kuumesairaille, jotka joutuvat istuskelemaan siinä tuntikausia. Olisi tuo odotustila saanut olla ainakin kolme kertaa isompi. Arkkitehti on ollut tosi viksu ja perslautakunta vielä viksumpi, kun on hyväksynyt piirustuksiin tuollaisen pöksän.
En minäkään niistä ymmärrä, mutta en ole tunkemassakaan itseäni sellaisiin tehtäviin, joita en osaa. Minä osaan vain haukkua kaikkea tämän blogin välityksellä niin kuin minulle lautakunnasta kerrottiin. Lienen joku kapinen ja sekarotuinen pystykoira, joka räksyttää seisontahaukkua aamusta yömyöhään. Siinä olenkin hyvä ja jonkunlainen kaato saattaa seurata nopeastikin. Ainakin jo ennen kuin Karjalan kunnailla lehtii puu ja Karjalan koivikot tuuhettuu.


Henkilöllä, jota olin avustamassa, todettiin paha murtuma olkaluussa. Seuraavana päivänä ortopedi oli antanut tuomionsa konsultaatiopyyntöön: ei leikata. Saatoin sen kyllä arvatakin. Nykyisin priorisoidaan ja rima on melko korkealla, ketä hoidetaan. Iäkkäät muistisairaat on alinta kastia. Muutkin tuottamattomat yksilöt eli pelkät kuluerät laitetaan mappi ööhön.
Valkotakkiset hujopit selittävät sitten omaisille puolitotuuksia, miksi ei tehdä sitä ja tätä ja tuota. Käytetyimpiä selityksiä lienevät, että tuollaiset murtumat paranevat ajan kanssa itsestään tai että riskit ovat niin suuret, että parempi jättää leikkaamatta.
Sama hujoppi leikkaisi yksityisellä lääkäriasemalla mitä tahansa kuntoon heti, kun se vain olisi mahdollista. Tosin valtakunnan valuuttaa pitäisi löytyä tililtä ehkä kymppitonnin verran, ellei enemmänkin. Leikkausta saattaisi seurata pitkällinen kuntoutus, joka vaatisi paljon ylimääräistä työtä, ponnisteluja ja rahaa. Sitä ei tietystikään ole köyhällä sairaalla, eikä varsinkaan rikkaalla pihtarikaupungilla.
Joskus itseäni viihdyttääkseni olen ajatellut, että ehkäpä Siun Sote tuo tasa-arvoa vastaaviin tapauksiin, joissa toinen leikataan päivystyksenä ja toista ei leikata ollenkaan.
Puhutaan paljon valinnanvapaudesta, että saa valita hoitopaikkansa. Pitäisi kokeilla, kuinka kävisi, jos veisi vaikkapa tuon kaatuneen Terveystalon tiskille ja vaatisi Lassen paikalle tekemään arvion leikkauksen tarpeesta. Hän kyllä leikkaisi, mutta Siun Sote ei sitä maksaisi. Siitä olen satavarma.

Satuin olemaan kuulolla, kun eräs terveydenhuollon ammattihenkilö kertoi tuon kaatuilijan omaiselle, että nythän on parempi tilanne, kun se ei pääse enää liikkumaan, vaan joutuu olemaan sängyssä. Sitä ei tarvitse enää vahtia. Se käveli yhtenään, meni milloin kenenkin sänkyyn ja kaatuili usein. Siitä oli paljon ylimääräistä työtä.
Oikein ammatillinen ote työhönsä tuolla ammattiyksilöllä! Jos minä saisin päättä, niin tuon yksilön valkoisen vaatteen persuksista löytyisi kengänkuvani aivan välittömästi.

Tämä kirjoitukseni sai inspiraationsa siitä, kun törmäsin tänään oheiseen tekstiin Kiteen kaupungin sivustolla.






Niinpä! Siun sote tuli vuodenvaihteessa. Sitä ennen moni asia oli päin hittoa ja hiivattia, mutta kun koitti armon päivä 1.1.2017, alkoi arki toimia ja lähitienoo oli täynnä pelkästään laadukkaita palveluita.
Miksi tuota hokkuspokkussimsalabim-temppua ei tehty aiemmin, kun se oli noin helppo homma? Piti vain laittaa muutama lause kaupungin sivustolle ja kaikki huono, paha ja toimimaton oli taaksejäänyttä elämää. Onhan se tietty aika mielenkiintoista huomata, että kaupunki myöntää nyt, että lääkäriin ei ole aiemmin päässyt, eikä palvelut ole olleet laadukkaita. Nyt toimii, kun systeemit siirtyi Siun sotelle eräänä armonpäivänä eräänä herran vuonna. Vinkiksi sinne sivuston tekijälle: joskus enemmän kertoo se, mitä ei kirjoita kuin se, mitä kirjoittaa.


Sinkkiarkussa lääkäriin
Tokihan lääkäriä on päässyt tapaamaan aiemminkin. Joskus on käynyt jopa niin onnekkaasti, että lääkäri on tullut kotikäynnille ja se on kyllä erinomaista palvelua. Kuolema kutsuu valkotakkisen paikalle. Se on vaan harmillista, että siinä vaiheessa järki on jähmettynyt ja keho kangistunut niin pahasti, ettei siitä tapaamisesta ole itselle enää mitään iloa.
Onneksi sentään jälkeenjääneet saavat kriisiterapiaa, sielunhoitoa ja muita kallonkutistuksia.

Kylläpä oli taas mukava hetki, kun naputtelin ruudulle julkista kansalaispalautetta herrojen metkuista ja muutamien kepujen ketkuiluista. Kun vaalit ovat tulollaan, niin saattaa käydä jopa niin onnellisesti, että nämä minun tuotokseni eivät nyt vähään aikaan päädy syynättäväksi Hovintielle kahteen kammariin. Siis eräälle kahelille ja eräälle venäläiselle. Olemme huomanneet pikkuveljeni kanssa, että vallankiima laittaa paatuneimmankin ketkun sietämään kansalaispalautetta hieman normaalia enemmän.