Pään sisällä, aivojen sopukoissa

Sain joku aika sitten mielenkiintoisen pyynnön, että minun pitäisi mennä toisen ihmisen pään sisään ja ajatella hetki hänen aivoillaan. Sitten pitäisi kirjoittaa, millaista liikennettä siellä pään sisällä pyöri tuon hetken aikana. Jouduin sellaisen ihmisen aivoihin, jossa risteili ahdistuneita ajatuksia, vastauksia vailla olevia kysymyksiä ja sanomatta jääneitä sanoja. 
Niinpä kirjoitan nyt ulos maailmaan tuosta varsin oudosta kokemuksesta.  

-------   ---------- ------------ -----  -----------------------  - -- --------------  ------  -------- - ----

Miksi sinusta tuli se, mikä olet nyt?

Olet minun lihaani ja vertani. Kasvatimme sinut parhaan osaamisemme mukaan. Menikö siinä jotain pieleen.

En usko.

Kävit koulua. Noh, ei ne numerot olleet kovin hyviä. Muistaakseni et kuitenkaan jäänyt luokallesi.

Eipä sillä väliä, tulevaisuutesi oli ajateltu olevan esi-isiesi jalanjälkien seuraaminen. Siinä pärjäis huonommillakin        lahjoilla.

Sait sisaruksia. Ihmettelimme, kun ajattelit pienestä pitäen, että olet parempi kuin he, alistit heitä. Yritimme kasvattaa teitä samoilla säännöillä, mutta sinua tietysti vähän paremmin, että jatkaisit työtämme.

Vietit railakkaan nuoruuden. Sait auton, sait reilusti rahaa huvituksiin, harrastuksiin ja matkoihin. Seurustelukumppanisi vaihtuivat tiheään tahtiin. Aamuisin ei tiennyt minkänäköinen ihmisenalku kömpii huoneestasi aamupalalle. Syötimme heidät, kohtelimme heitä hyvin. (Se tippurijuttu oli kyllä harmillinen)

Koulutimme sinut ammattiin, ilmaiseksi tietysti.

Sait aina kaiken, mitä tarvitsit, vaikka tulomme eivät olleet kovinkaan suuret ja oli kaikenlaista rakentamistakin sinun tulevaisuutesi helpottamiseksi.

Sisaruksesi lähtivät opiskelemaan muualle, olivat itsenäisiä ja maksoivat itse opiskelunsa ja elämänsä jatkossakin. Heidän pärjäämisensä elämässä on ollut aina ilomme.

”Myimme” sinulle yrityksemme. Ta

i melkein lahjahan se taisi oli. Laitoin nimeni tehtyyn kauppakirjaan, kun näytettiin kohta, mihin se pitää laittaa. Minun mielipiteeni oli ohitettu. Sanoit, ettet jatka yritystä, ellet saa, mitä haluat. Kiristit. Minusta se avustajasi kauppakirjaa tehdessä vaikutti ihan lierolta ja vastenmieliseltä vöyhkääjältä.

Missä lienevät rahamme?

Kusit elämäntyömme päälle. Katkeruutta tuntien elämme elämäämme vanhuutemme päivinä.

Avioiduit, kun olit rauhoittunut ja löytänyt oletettavasti sen oikean tai oikeat.

Mitäpä teidän onnellisuutemme meille kuuluukaan. Joskus vain ihmetytti, kun puolisosi nousi nukkumasta lattialta sohvan takaa. Tai kun hänellä oli huuli turvoksissa.

Saitte muutaman lapsen. Se oli ihanaa aikaa, kun hoidimme heitä joka päivä, kun ette itse työkiireiltänne ja muilta juoksuiltanne kerenneet. Ilmaiseksi tietenkin. Lapset tykkäsivät meistä ja sisaruksistasi aivan valtavasti.

Teimme paljon työtä perheesi hyvinvoinnin eteen. Joskus paljon enemmän kuin olisimme jaksaneet. Ei siinä, yli 10 vuoden aikana, kerennyt paljoa omaa aikaa viettämään. Teidän hyvinvointinne oli aina etusijalla.

Kävi sitten niin, että puolisolleni sattui ikävä tapahtuma niin kuin jo vanhoille ihmisille voi tapahtua. Jouduin uuden tilanteen eteen.

Halusit päättää minun asioistani. En halunnut sitä. Et kunnioittanut minua, etkä mielipidettäni. Öykkäröit ja sotkit kaiken. Olet halveksittu monien silmissä ja olet ansainnut sen.

Myös puolisosi sotkeutui minun asioihini. Ne eivät kuulu hänelle millään tavalla. Hänellä ei ole puheoikeutta asioihini. Hänen käyttäytymisensä minua ja muita lapsiamme kohtaan on ollut pöyristyttävää. Valehtelua ja kieroilua.

Tuo ihminen, joka asuu kanssasi, on paljastanut todellisen luonteensa. Minähän se paha tietenkin olen ja minun toiset lapseni mielenvikaisia! Kukahan se terapioissa ramppaa?

Puolisosi antoi minulle lupauksia, jotka nyt kiistää antaneensa. Mietin vain, millainen tyyny hänellä on, että saa nukutuksi omatuntonsa kanssa, varsinkin kun vielä esittää uskovaista. Toivottavasti kuitenkin hänen lääkityksensä on riittävä moniin henkisen puolen ongelmiin.

Arvelen, että sinusta kasvoi narsisti. Olet itsekeskeinen, täysin tunteeton, vaadit ihailua, käytät toisia omaksi hyväksesi, kuvittelet itsestäsi suuria. Et koe mistään syyllisyyttä, koska kuvittelet olevasi aina oikeassa. Sinulle ei kehittynyt tunteita, eikä sinulla ole empatiaa. Tuskin edes tiedät, millaista olisi ottaa huomioon joku toinen ihminen. Näyttelet ja teeskentelet yhtenään. Oletko ylpeä itsestäsi? Minä häpeän sinua.

Minua et ole ottanut huomioon, etkä osoittanut arvostusta ja kiitollisuutta.

Sanoit kerran, että olen valehtelija. Sanotaanko niin vanhalle ja sairaalle ihmiselle?

Syvät uurteet koristavat naamaani ja harmaantuneet hiukset päälakeani. Olen laihtunut ja kuihtunut. Olen sisältä rikkirevitty. Olet pilannut loppuelämäni. Muista pysyä poissa haudaltani, johon olet ajamassa minua ennenaikaisesti.

------------ ------------------ -------------------------- ----------------------- ------------

Tuollaista siellä pyöri. Aika kamalaa. Tätä ihmiskoetta en halua toiste tehdä.