(Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10. artiklan ensimmäinen kohta)
Suomen perustuslaissa sananvapauden todetaan kuuluvan jokaiselle kansalaiselle perusoikeutena, joka on jokaisella kansalaisella ilmaisumuodosta, viestin sisällöstä ja toimialasta riippumatta.
"... sananvapaus ei koske pelkästään sellaisia "tietoja" tai "ajatuksia", joihin suhtaudutaan myötämielisesti tai joita pidetään vaarattomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaisia, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät."
Esimerkki Eduskunnan Oikeusasiamiehen päätöksestä liittyen sananvapauteen
........
5 / 16
4.1.2 Asiakirjoista ilmeneviä tietoja
Kantelijan mukaan yleinen edunvalvoja oli puuttunut hänen sananvapauteensa ilmoittaessaan, että kantelijan tulisi poistaa blogistaan valokuvia, joissa hänen isänsä eli päämies esiintyi.
Yleisen edunvalvojan mukaan hän oli pyytänyt kantelijaa poistamaan blogikirjoituksestaan päämiehensä kuvan, koska hänen käsityksensä mukaan päämies ei pysty itse ottamaan kantaa
sosiaalisessa mediassa hänestä leviäviin kuviin.
Johtavan yleisen edunvalvojan mukaan edunvalvojalla on oikeus puuttua päämiehensä kuvan julkaisuun julkisesti sosiaalisessa mediassa.
Maistraatin mukaan edunvalvoja oli pyytänyt kantelijaa poistamaan blogistaan päämiestään koskevia valokuvia. Asiasta saadun selvityksen mukaan tieto valokuvista oli tullut kantelijan veljeltä, joka oli halunnut kuvat poistettaviksi. Edunvalvoja on puolustellut menettelyään sillä, ettei hänen päämiehensä kykene itse ottamaan asiaan kantaa.
Edunvalvoja ei ole perustanut menettelyään osaksikaan siihen, että hänen päämiehensä olisi kokenut kuvat kielteisenä tai että kuvan julkaiseminen olisi edunvalvojan käsityksenkään mukaan ollut sopimatonta.
Edunvalvojalla on ollut tiedossaan, että myös kantelijan veli on julkaissut isästään kuvia blogissaan. Edunvalvoja ei ole pyytänyt näitä kuvia poistettaviksi. Edunvalvoja on toiminut tässä suhteessa epäjohdonmukaisesti.
Kantelijan julkaisemaan kuvaan isästään ja edunvalvojan päämiehestä on liitetty tekstiä, jossa on suhtauduttu kriittisesti kaupungin palvelutoimintaan.
Koska kantelijan veli on kuvaa julkaistaessa toiminut kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, hänellä on ollut erityinen syy suhtautua blogikirjoitukseen kielteisesti.
Siltä osin kuin asia koskee edunvalvojan oikeutta puuttua päämiehensä puolesta tätä esittävien kuvien julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa, maistraatti toteaa, ettei sillä ole vakiintunutta kantaa asiaan. Edunvalvojan toimenkuvaan päämiehensä taloudellisia asioita hoitavana tahona ei kuulu edustaa päämiestään tämän henkilöä koskevissa asioissa.
Johtavan yleisen edunvalvojan mukaan edunvalvojalla olisi kuitenkin oikeus vaatia kuvan julkaisijaa poistamaan päämiestä koskeva kuva sosiaalisesta mediasta.
Kuvan julkaisemista ei ole aiheutunut päämiehelle taloudellista haittaa eikä oikeutta vahingonkorvaukseen. Kyse on siten kiistatta päämiehen henkilöä koskevasta asiasta, jossa edunvalvojalla ei näyttäisiolevan edustusvaltaa ilman käräjäoikeuden erillistä määräystä.
Maistraatin käsityksen mukaan ei kuitenkaan voida pitää moitittavana tai edunvalvojan toimintaperiaatteiden vastaisena, jos hän pyytää päämiehensä puolesta poistamaan kuvan, jota voidaan pitää paheksuttava tai päämiehen kannalta sopimattomana.
Päämiehen kuvan poistoa edunvalvoja on vaatinut vain sillä perusteella, ettei hänen päämiehensä kykene ottamaan asiaan kantaa, eikä näin antamaan kuvan julkaisemiselle lupaa.
Edunvalvojan perustehtäviin ei maistraatin käsityksen mukaan kuulu ilman erityisiä perusteita valvoa, ettei kukaan julkaisisi luvatta kuvia hänen päämiehistään silloin, kun nämä eivät itse kykene ottamaan asiaan kantaa. Jos edunvalvoja tällaista valvontaa kuitenkin harjoittaa, hänen tulisi tehdä se johdonmukaisesti, eikä kohdistaa vaatimuksia vain yksittäisessä tapauksessa ja vain yhden henkilön ottamiin kuviin.
Maistraatti kiinnittää asiassa huomiota myös siihen, ettei edunvalvojalla ole maistraatin käsityksen mukaan oikeutta antaa lupia päämiehestä otettujen kuvien julkaisemiseen, jollei käräjäoikeus ole antanut määräystä siitä, että edunvalvoja voi edustaa päämiestään tämän henkilöä koskevassa asiassa, jota päämies ei kykene ymmärtämään. Edunvalvojalla on toki mahdollisuus huomauttaa kuvan ottajalle, että tämän tulisi hankkia lupa kuvan julkaisemiseen.
Kokonaisuutena arvioiden edunvalvojan toiminta vaikuttaa asiassa hänen päämiehensä kannalta huonosti perustellulta. Asiassa ei ole käynyt ilmi, mistä syystä tyttären julkaisemat kuvat päämiehen kannalta olisivat olleet tarpeen poistaa tyttären blogista.
Edunvalvoja on tiennyt, että poistoa on vaatinut vain kantelijan veli, jonka välit kuvan julkaisijaan ovat erittäin riitaiset. Edunvalvoja on toiminut asiassa kantelijan veljen toiveiden mukaisesti. Kun edunvalvojan perusteena menettelylleen vaatia valokuvan poistoa on ollut vain se seikka, ettei päämies kykene antamaan lupaa julkaisemiselle, edunvalvojan olisi tullut johdonmukaisesti vaatia myös kantelijan veljeä poistamaan blogistaan päämiehen kuvat. Edunvarvojan menettely on maistraatin käsityksen mukaan loukannut tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.
Yleisen edunvalvojan mukaan päämiehestä sosiaalisessa mediassa leviäviin kuviin tulisi olla päämiehen suostumus. Tavatessaan päämiehensä edunvalvoja oli tullut siihen käsitykseen, ettei hän ymmärrä sosiaalisen median vaikutusta asioidensa käsittelyssä.
Sikäli kuin maistraatin antamassa lausunnossa todetaan, että edunvalvoja olisi ollut tietoinen kantelijan veljen blogikirjoittelusta ja että hänen kirjoittelussaan on myös oltut päämiehestä kuvia, edunvalvoja toteaa, että kantelijan veljen blogikirjoittelu tuli edunvalvojan tietoon tästä maistraatin lausunnosta. Jos edunvalvoja olisi tiennyt asiasta hän olisi kuvien julkaisuissa toiminut samoin.
4.1.3. Kannanotto
Blogin julkaiseminen valokuvineen on perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa suojattua sananvapauden käyttöä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö puolestaan osaltaan määrittää valokuvaajan oikeuksia ottamiinsa valokuviin.
Toisaalta toista henkilöä kuin kuvan julkaisijaa itseään esittävän valokuvan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa koskettaa tuon kuvassa esiintyvän henkilön perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa niin ikään turvatun yksityisyyden suojaa. Tästä näkökulmasta itse otetun valokuvankaan käyttö ei ole täysin rajoituksetonta.
Nyt esillä olevassa tapauksessa edellä kohdassa 4.1.1 selostettu rikoslain tai henkilötietolain sääntely ei käsitykseni mukaan ole merkityksellinen, eikä kyse ole myöskään ollut henkilön kuvan käyttämisestä kaupallisessa tarkoituksessa.
Lainsäädännössä ei käsitykseni mukaan ole nimenomaista säännöstä siitä, että valokuvan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa edellyttäisi aina kuvan kohteen nimenomaisen suostumuksen, vaikka suostumuksen pyytämistä voidaan sinänsä pitää käsitykseni mukaan yleisesti hyväksyttynä asianmukaisena lähtökohtana. Jos suostumusta pyydetään ennalta mutta sitä ei anneta ja kuva kuitenkin julkaistaan taikka jos julkaistua kuvaa ei jälkikäteen pyynnöstäkään huolimatta poisteta, asiaan ei ole jälkikäteen mahdollista puuttua, jollei siihen oikeuttavaa normia ole tapauksen olosuhteissa löydettävissä.
Yleisessä edunvalvonnassa on kyse tosiasialliseen hallintotoimintaan rinnastuvasta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Yleinen edunvalvoja ei kuitenkaan käytä julkista valtaa sen paremmin päämieheensä kuin keneenkään muuhunkaan nähden, vaan hän edustaa päämiestään käyttämällä tämän puhevaltaa.
Siten edunvalvoja ei lähtökohtaisesti ole sellaisessa asemassa, jossa hän voisi sitovasti määrätä kenenkään ulkopuolisen eduista, oikeuksista tai velvollisuuksista taikka muustakaan toiminnasta, vaikka yleisen edunvalvojan asema - tässä tapauksessa virkamiehenä - saattaakin ehkä sinänsä ymmärrettävästi luoda ulkopuolisessa toisenlaisen mielikuvan.
En sinänsä pidä moitittavana, jos yleinen edunvalvoja yleisellä tasolla tuo esiin edellä mainitun asianmukaisena pidettävän lähtökohdan eli että henkilön kuvan julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa pyydettäisiin asianomaisen henkilön suostumus. Toisaalta virkavastuulla toimivan yleisen edunvalvojan tulee huolehtia sitä, ettei ulkopuolinen jää väärään käsitykseen edunvalvojan kelpoisuuden rajoista eli esimerkiksi siitä, että yleisellä edunvalvojalla olisi yleinen oikeus puuttua yksityishenkilön sananvapauden käyttöön.
Nyt esillä olevassa asiassa yleinen edunvalvoja on myöntänyt toimineensa edellä todettua asianmukaista lähtökohtaa pidemmälle menevällä tavalla eli hän oli nimenomaan pyytänyt poistamaan päämiestään esittävän valokuvan ja katsonut, että päämiehestä sosiaalisessa mediassa leviäviin kuviin tulisi olla päämiehen suostumus. Käytettävissäni olleen aineiston perusteella yleisen edunvalvojan tehtäviin on kuulunut holhoustoimilain 29 §:n 1 momentin mukaisesti päämiehen taloudellisten asioiden hoitaminen. Päämiehen taloutta ja henkilöä koskevien asioiden erottaminen toisistaan ei välttämättä ole
8 / 16
aina täysin yksiselitteistä, koska henkilöä lähtökohtaisesti koskevalla asiallakin voi olla sellainen taloudellinen ulottuvuus, josta huolehtiminen kuuluu yksinomaan taloudellisia asioita varten määrätylle edunvalvojalle.
Nyt esillä olevassa asiassa on ollut kyse kantelijan isästään sosiaalisessa mediassa julkaisemista valokuvista. Kuvien julkaisemisella ei ole saamani selvityksen perusteella ollut sellaista taloudellista ulottuvuutta, josta huolehtiminen voisi kuulua vain taloudellisia asioita varten määrätyn edunvalvojan tehtäviin.
Lisäksi totean, että vaikka taloudellisia asioita varten määrätyn edunvalvojan huolestuminen
siitä, että päämiehen läheinen julkaisee päämiehestä kuvia sosiaalisessa mediassa, on
sinänsä ymmärrettävä, holhoustoimilain yleinen huolenpitovelvollisuutta koskeva 42 § ei sekään
mielestäni anna riittävää oikeudellista perustetta edunvalvojan toiminnalle.
Edellä todetun perusteella katson, että yleisen edunvalvojan käsitys siitä, että päämiehen
valokuvaa ei saa julkaista sosiaalisessa mediassa ilman päämiehen suostumusta, on ollut lähtökohdiltaan lakiin perustumaton. Lisäksi katson, että yleisellä edunvalvojalla ei olisi ollut edes kelpoisuutta pyrkiä vaikuttamaan kuvan julkaisemiseen esimerkiksi pyytämällä sitä
poistettavaksi.
Jo tällainen virkamiehen taholta tullut pyyntö voidaan kokea velvoittavaksi, vaikkei kyse siitä olisikaan.
Yleisen edunvalvojan toiminnalla on tässä tapauksessa ilmeisestikin ollut tosiasiallista vaikutusta myös kantelijan sananvapauden käyttöön, joka oli konkreettisesti ilmennyt niin, että kantelija oli poistanut jo julkaistun kuvan sosiaalisesta mediasta. Tämän vuoksi yleisen edunvalvojan toiminta on kantelijan näkö kulmasta sinänsä ymmärrettävästi voinut näyttäytyä myös hänen sananvapauteensa puuttumisena.
Asiaan liittyvä oikeudellinen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen katson, ettei asia tältä osin
anna aihetta enempiin toimenpiteisiini kuin että saatan edellä esittämäni käsityksen yleisen edunvalvojan tietoon.
Lienee syytä tietää tämäkin tapaus, kun tarinoita vääntää ja kuvia läiskii. 5 / 16
4.1.2 Asiakirjoista ilmeneviä tietoja
Kantelijan mukaan yleinen edunvalvoja oli puuttunut hänen sananvapauteensa ilmoittaessaan, että kantelijan tulisi poistaa blogistaan valokuvia, joissa hänen isänsä eli päämies esiintyi.
Yleisen edunvalvojan mukaan hän oli pyytänyt kantelijaa poistamaan blogikirjoituksestaan päämiehensä kuvan, koska hänen käsityksensä mukaan päämies ei pysty itse ottamaan kantaa
sosiaalisessa mediassa hänestä leviäviin kuviin.
Johtavan yleisen edunvalvojan mukaan edunvalvojalla on oikeus puuttua päämiehensä kuvan julkaisuun julkisesti sosiaalisessa mediassa.
Maistraatin mukaan edunvalvoja oli pyytänyt kantelijaa poistamaan blogistaan päämiestään koskevia valokuvia. Asiasta saadun selvityksen mukaan tieto valokuvista oli tullut kantelijan veljeltä, joka oli halunnut kuvat poistettaviksi. Edunvalvoja on puolustellut menettelyään sillä, ettei hänen päämiehensä kykene itse ottamaan asiaan kantaa.
Edunvalvoja ei ole perustanut menettelyään osaksikaan siihen, että hänen päämiehensä olisi kokenut kuvat kielteisenä tai että kuvan julkaiseminen olisi edunvalvojan käsityksenkään mukaan ollut sopimatonta.
Edunvalvojalla on ollut tiedossaan, että myös kantelijan veli on julkaissut isästään kuvia blogissaan. Edunvalvoja ei ole pyytänyt näitä kuvia poistettaviksi. Edunvalvoja on toiminut tässä suhteessa epäjohdonmukaisesti.
Kantelijan julkaisemaan kuvaan isästään ja edunvalvojan päämiehestä on liitetty tekstiä, jossa on suhtauduttu kriittisesti kaupungin palvelutoimintaan.
Koska kantelijan veli on kuvaa julkaistaessa toiminut kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, hänellä on ollut erityinen syy suhtautua blogikirjoitukseen kielteisesti.
Siltä osin kuin asia koskee edunvalvojan oikeutta puuttua päämiehensä puolesta tätä esittävien kuvien julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa, maistraatti toteaa, ettei sillä ole vakiintunutta kantaa asiaan. Edunvalvojan toimenkuvaan päämiehensä taloudellisia asioita hoitavana tahona ei kuulu edustaa päämiestään tämän henkilöä koskevissa asioissa.
Johtavan yleisen edunvalvojan mukaan edunvalvojalla olisi kuitenkin oikeus vaatia kuvan julkaisijaa poistamaan päämiestä koskeva kuva sosiaalisesta mediasta.
Kuvan julkaisemista ei ole aiheutunut päämiehelle taloudellista haittaa eikä oikeutta vahingonkorvaukseen. Kyse on siten kiistatta päämiehen henkilöä koskevasta asiasta, jossa edunvalvojalla ei näyttäisiolevan edustusvaltaa ilman käräjäoikeuden erillistä määräystä.
Maistraatin käsityksen mukaan ei kuitenkaan voida pitää moitittavana tai edunvalvojan toimintaperiaatteiden vastaisena, jos hän pyytää päämiehensä puolesta poistamaan kuvan, jota voidaan pitää paheksuttava tai päämiehen kannalta sopimattomana.
Päämiehen kuvan poistoa edunvalvoja on vaatinut vain sillä perusteella, ettei hänen päämiehensä kykene ottamaan asiaan kantaa, eikä näin antamaan kuvan julkaisemiselle lupaa.
Edunvalvojan perustehtäviin ei maistraatin käsityksen mukaan kuulu ilman erityisiä perusteita valvoa, ettei kukaan julkaisisi luvatta kuvia hänen päämiehistään silloin, kun nämä eivät itse kykene ottamaan asiaan kantaa. Jos edunvalvoja tällaista valvontaa kuitenkin harjoittaa, hänen tulisi tehdä se johdonmukaisesti, eikä kohdistaa vaatimuksia vain yksittäisessä tapauksessa ja vain yhden henkilön ottamiin kuviin.
Maistraatti kiinnittää asiassa huomiota myös siihen, ettei edunvalvojalla ole maistraatin käsityksen mukaan oikeutta antaa lupia päämiehestä otettujen kuvien julkaisemiseen, jollei käräjäoikeus ole antanut määräystä siitä, että edunvalvoja voi edustaa päämiestään tämän henkilöä koskevassa asiassa, jota päämies ei kykene ymmärtämään. Edunvalvojalla on toki mahdollisuus huomauttaa kuvan ottajalle, että tämän tulisi hankkia lupa kuvan julkaisemiseen.
Kokonaisuutena arvioiden edunvalvojan toiminta vaikuttaa asiassa hänen päämiehensä kannalta huonosti perustellulta. Asiassa ei ole käynyt ilmi, mistä syystä tyttären julkaisemat kuvat päämiehen kannalta olisivat olleet tarpeen poistaa tyttären blogista.
 |
| Sananvapaus sallii tämänkin kuvan |
Yleisen edunvalvojan mukaan päämiehestä sosiaalisessa mediassa leviäviin kuviin tulisi olla päämiehen suostumus. Tavatessaan päämiehensä edunvalvoja oli tullut siihen käsitykseen, ettei hän ymmärrä sosiaalisen median vaikutusta asioidensa käsittelyssä.
Sikäli kuin maistraatin antamassa lausunnossa todetaan, että edunvalvoja olisi ollut tietoinen kantelijan veljen blogikirjoittelusta ja että hänen kirjoittelussaan on myös oltut päämiehestä kuvia, edunvalvoja toteaa, että kantelijan veljen blogikirjoittelu tuli edunvalvojan tietoon tästä maistraatin lausunnosta. Jos edunvalvoja olisi tiennyt asiasta hän olisi kuvien julkaisuissa toiminut samoin.
4.1.3. Kannanotto
Blogin julkaiseminen valokuvineen on perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa suojattua sananvapauden käyttöä.
Tekijänoikeuslainsäädäntö puolestaan osaltaan määrittää valokuvaajan oikeuksia ottamiinsa valokuviin.
Toisaalta toista henkilöä kuin kuvan julkaisijaa itseään esittävän valokuvan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa koskettaa tuon kuvassa esiintyvän henkilön perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa niin ikään turvatun yksityisyyden suojaa. Tästä näkökulmasta itse otetun valokuvankaan käyttö ei ole täysin rajoituksetonta.
Nyt esillä olevassa tapauksessa edellä kohdassa 4.1.1 selostettu rikoslain tai henkilötietolain sääntely ei käsitykseni mukaan ole merkityksellinen, eikä kyse ole myöskään ollut henkilön kuvan käyttämisestä kaupallisessa tarkoituksessa.
Lainsäädännössä ei käsitykseni mukaan ole nimenomaista säännöstä siitä, että valokuvan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa edellyttäisi aina kuvan kohteen nimenomaisen suostumuksen, vaikka suostumuksen pyytämistä voidaan sinänsä pitää käsitykseni mukaan yleisesti hyväksyttynä asianmukaisena lähtökohtana. Jos suostumusta pyydetään ennalta mutta sitä ei anneta ja kuva kuitenkin julkaistaan taikka jos julkaistua kuvaa ei jälkikäteen pyynnöstäkään huolimatta poisteta, asiaan ei ole jälkikäteen mahdollista puuttua, jollei siihen oikeuttavaa normia ole tapauksen olosuhteissa löydettävissä.
Yleisessä edunvalvonnassa on kyse tosiasialliseen hallintotoimintaan rinnastuvasta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Yleinen edunvalvoja ei kuitenkaan käytä julkista valtaa sen paremmin päämieheensä kuin keneenkään muuhunkaan nähden, vaan hän edustaa päämiestään käyttämällä tämän puhevaltaa.
Siten edunvalvoja ei lähtökohtaisesti ole sellaisessa asemassa, jossa hän voisi sitovasti määrätä kenenkään ulkopuolisen eduista, oikeuksista tai velvollisuuksista taikka muustakaan toiminnasta, vaikka yleisen edunvalvojan asema - tässä tapauksessa virkamiehenä - saattaakin ehkä sinänsä ymmärrettävästi luoda ulkopuolisessa toisenlaisen mielikuvan.
En sinänsä pidä moitittavana, jos yleinen edunvalvoja yleisellä tasolla tuo esiin edellä mainitun asianmukaisena pidettävän lähtökohdan eli että henkilön kuvan julkaisemiseen sosiaalisessa mediassa pyydettäisiin asianomaisen henkilön suostumus. Toisaalta virkavastuulla toimivan yleisen edunvalvojan tulee huolehtia sitä, ettei ulkopuolinen jää väärään käsitykseen edunvalvojan kelpoisuuden rajoista eli esimerkiksi siitä, että yleisellä edunvalvojalla olisi yleinen oikeus puuttua yksityishenkilön sananvapauden käyttöön.
Nyt esillä olevassa asiassa yleinen edunvalvoja on myöntänyt toimineensa edellä todettua asianmukaista lähtökohtaa pidemmälle menevällä tavalla eli hän oli nimenomaan pyytänyt poistamaan päämiestään esittävän valokuvan ja katsonut, että päämiehestä sosiaalisessa mediassa leviäviin kuviin tulisi olla päämiehen suostumus. Käytettävissäni olleen aineiston perusteella yleisen edunvalvojan tehtäviin on kuulunut holhoustoimilain 29 §:n 1 momentin mukaisesti päämiehen taloudellisten asioiden hoitaminen. Päämiehen taloutta ja henkilöä koskevien asioiden erottaminen toisistaan ei välttämättä ole
8 / 16
aina täysin yksiselitteistä, koska henkilöä lähtökohtaisesti koskevalla asiallakin voi olla sellainen taloudellinen ulottuvuus, josta huolehtiminen kuuluu yksinomaan taloudellisia asioita varten määrätylle edunvalvojalle.
Nyt esillä olevassa asiassa on ollut kyse kantelijan isästään sosiaalisessa mediassa julkaisemista valokuvista. Kuvien julkaisemisella ei ole saamani selvityksen perusteella ollut sellaista taloudellista ulottuvuutta, josta huolehtiminen voisi kuulua vain taloudellisia asioita varten määrätyn edunvalvojan tehtäviin.
Lisäksi totean, että vaikka taloudellisia asioita varten määrätyn edunvalvojan huolestuminen
siitä, että päämiehen läheinen julkaisee päämiehestä kuvia sosiaalisessa mediassa, on
sinänsä ymmärrettävä, holhoustoimilain yleinen huolenpitovelvollisuutta koskeva 42 § ei sekään
mielestäni anna riittävää oikeudellista perustetta edunvalvojan toiminnalle.
Edellä todetun perusteella katson, että yleisen edunvalvojan käsitys siitä, että päämiehen valokuvaa ei saa julkaista sosiaalisessa mediassa ilman päämiehen suostumusta, on ollut lähtökohdiltaan lakiin perustumaton. Lisäksi katson, että yleisellä edunvalvojalla ei olisi ollut edes kelpoisuutta pyrkiä vaikuttamaan kuvan julkaisemiseen esimerkiksi pyytämällä sitä
poistettavaksi.
Jo tällainen virkamiehen taholta tullut pyyntö voidaan kokea velvoittavaksi, vaikkei kyse siitä olisikaan.
Yleisen edunvalvojan toiminnalla on tässä tapauksessa ilmeisestikin ollut tosiasiallista vaikutusta myös kantelijan sananvapauden käyttöön, joka oli konkreettisesti ilmennyt niin, että kantelija oli poistanut jo julkaistun kuvan sosiaalisesta mediasta. Tämän vuoksi yleisen edunvalvojan toiminta on kantelijan näkö kulmasta sinänsä ymmärrettävästi voinut näyttäytyä myös hänen sananvapauteensa puuttumisena.
Asiaan liittyvä oikeudellinen tulkinnanvaraisuus huomioon ottaen katson, ettei asia tältä osin
anna aihetta enempiin toimenpiteisiini kuin että saatan edellä esittämäni käsityksen yleisen edunvalvojan tietoon.
EDUNVALVOJA EI VOI MÄÄRÄTÄ PÄÄMIESTÄÄN ESITTÄVÄN VALOKUVAN KÄYTÖS-TÄ (ote päätöksestä)
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/540/2017
